Tarja Huilla
toimintaterapeutti
Tietotulvan keskellä aivot kuormittuvat
– apua on saatavilla
Kirjoittaja: Anette Haaristo
Julkaistu: 26.8.2025
Tuntuvatko aivot joskus ylikuumentuneilta? Onko vaikea muistaa, mitä olit juuri tekemässä? Nykyarki on täynnä keskeytyksiä, jatkuvaa viestivirtaa ja ärsykkeitä. Puhelin piippaa, sähköposti kilahtaa ja uudet tehtävät vaativat huomiota ennen kuin edelliset on saatettu loppuun. Ylikuormitus on monelle arkipäivää.
Hektinen arki voi jo itsessään aiheuttaa tilapäisiä muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia tai tunnetta siitä, että ajatukset eivät pysy kasassa.
– Kognitiivinen kuormitus on vähän kuin mentaalinen akku, joka kuluu päivän mittaan. Jos ärsykkeitä ja muistettavaa on liikaa, akku tyhjenee nopeammin, kuvailee kuntoutuskeskuksen neuropsykologi, Alar Kaskikallio.
Kun päälle lisätään neurologinen sairaus, kuten MS-tauti tai aivovamma, neurokirjon piirteitä kuten ADHD tai autismikirjo, tai elämäntilanteesta johtuva pitkäaikainen stressi tai väsymys, tyhjenee akku tavallista helpommin. Myös fyysiset sairaudet, uupumus tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa kognitiiviseen kuormitukseen ja arjessa selviytymiseen.
Oli kyse sitten tiedon käsittelyn vaikeudesta, aloittamisen tahmeudesta, unohtelusta tai keskittymisen pätkimisestä, erilaisia apukeinoja on tarjolla. Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa näitä haasteita ratkotaan päivittäin. Moniammatillisella henkilöstöllä on syvällistä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat aivojen kuormittumiseen eri elämäntilanteissa.
Pienet töppäykset voivat kertoa isommista haasteista
Kognitiivinen kuormitus näkyy arjessa usein pieninä, toistuvina asioina. Viikot voivat täyttyä pienistä unohduksista, kun avaimet jäävät sisälle, hellan levy päälle ja puhelin löytyy pitkän etsinnän jälkeen pakastimesta. Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen toimintaterapeutti Tarja Huilla kutsuu näitä tuttavallisesti “töpeiksi”.
– Suosittelen toimintaterapiassa asiakkaiden avuksi töppilistaa, johon kirjataan viikon ajan kaikki töppäykset; mitä tapahtui, mitä siitä seurasi, ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Tämä auttaa tunnistamaan toistuvat ongelmat ja löytämään niihin ratkaisuja. Jo yksinkertaiset havainnot, kuten että virheitä tapahtuu kiireessä tai väsyneenä, voivat johtaa arkea helpottaviin muutoksiin, Huilla kertoo.
Moni tiedostaa kognitiiviset haasteensa silloin, kun vaikeudet alkavat häiritä arkea entistä enemmän. Henkilöillä, joilla on esimerkiksi ADHD, tai jotka ovat autismin kirjolla, tarkkaavuuden tai toiminnanohjauksen vaikeudet ovat olleet osa elämää lapsuudesta asti. Tämän vuoksi he eivät aina tunnista haasteita, jotka eivät ole muille arkipäivää. Näissä tapauksissa apuakaan ei aina osata hakea.
Tunnista kuormitustilanteet ja toistuvat haasteet töppilistan avulla
Pidä viikon ajan kirjaa tilanteista, joissa tapahtui virhe tai unohdus. Milloin se tapahtui? Mitä oli tekeillä? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Listan avulla tunnistat toistuvat kuormitustilanteet ja saat lisää itseymmärrystä. Myös läheiset voivat auttaa tilanteiden havaitsemisessa.
Riittämättömyyden tunne työelämässä voi johtua kuormituksesta
Työ ja opinnot asettavat usein vaatimuksia, jotka edellyttävät tarkkaavaisuutta, muistia ja nopeaa tiedonkäsittelyä, eli toimintoja, joita kuormitus herkimmin horjuttaa. Pitkien tekstien tuottaminen voi tuntua raskaalta tai ajatukset alkavat harhailla kokouksissa. Jatkuvat keskeytykset, multitaskaus, eli monen asian yhtäaikainen tekeminen, ja epäselvät työroolit lisäävät vaikeutta entisestään.
– Erityisesti tietotyöläiset kertovat, että ajatus ei pysy kasassa ja palautuminen on vaikeaa. Keskittyminen menee, kun viestintää tulee viidestä kanavasta yhtä aikaa, Kaskikallio huomauttaa.
Kun ajatus ei kulje, saattaa kokea riittämättömyyttä, vaikka kyse olisi täysin ymmärrettävistä reaktioista ylikuormitukseen. Tietotyön lisäksi oireet näkyvät myös fyysisemmissä ammateissa, kun keskittyminen herpaantuu, virheitä alkaa tulla, ja palautuminen käy hitaaksi. Opiskelijoilla vaikeudet voivat näkyä tenttiin lukemisessa tai tehtävien tekemisessä erityisesti silloin, kun pitäisi työskennellä itsenäisesti ilman tarkkaa ohjausta.
Pienilläkin muutoksilla voi olla iso vaikutus arjessa jaksamiseen
Kuormituksen hallinnassa ensimmäinen askel on usein tietoisuuden lisääminen; millaisissa tilanteissa kuormitus kasvaa, ja miten se näkyy käytännössä? Tämän jälkeen on mahdollista alkaa vaikuttaa omaan toimintaan joko muuttamalla rutiineja, järjestämällä ympäristöä tai ottamalla käyttöön pieniä tukikeinoja.
– Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa vähentää kuormitusta. Yhdelle toimii kännykkäparkki, toiselle rutiinit ja kolmannelle se, että tekee asiat yksi kerrallaan, Huilla korostaa.
Työelämässä myös työnantajalla on tärkeä rooli. Esimerkiksi häiriöttömän työtilan järjestäminen, selkeä viestintä ja mahdollisuus rytmittää omaa työaikaa voivat helpottaa työntekijää merkittävästi. Joskus tarvitaan myös mahdollisuutta etätyöhön, taukoihin tai joustoon työtehtävissä. Tärkeintä on, että yksilölliset keinot ja tarpeet tunnistetaan, ja niihin suhtaudutaan ymmärtävästi.
– Jo pienet muutokset, kuten aktiivinen tauotus, rutiinien hyödyntäminen ja älylaitteiden käytön rajaaminen voivat auttaa hallitsemaan kokonaiskuormaa. Kun tietää, mikä toimii itselle, on helpompi suojata omia voimavaroja, Kaskikallio lisää.
Milloin kuntoutukseen?
Kun haasteet alkavat hankaloittaa elämää, kannattaa hakea ulkopuolista tukea. Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa arkea tarkastellaan moniammatillisesti: asiakkaan tilanteeseen voivat paneutua kuntoutuspalvelusta riippuen mm. neuropsykologi, psykologi, toimintaterapeutti ja sosionomi. Kuntoutuksessa arvioidaan tilannetta tarkemmin, tarjotaan ohjausta ja harjoituksia sekä tukea uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotossa. Myös vertaistuki on monelle tärkeä osa kuntoutusta.
– Kuntoutuksessa ei etsitä ihmisestä vikaa, vaan hänen vahvuuksiaan, Kaskikallio ja Huilla huomauttavat lähes yhteen ääneen.
– Niiden kautta lähdetään yhdessä hakemaan uusia keinoja arjessa selviämiseen.
Kuntoutuskeskuksessa järjestetään moniammatillista yksilökuntoutusta henkilöille, joilla on neurologinen sairaus tai vamma, tuki- tai liikuntaelinsairaus, reumasairaus tai yleissairaus. Kelan Oma väylä -kuntoutus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille, joilla on autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (ent. Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD tai ADD), ja joka tarvitsee tukea opintoihin tai työelämään.
Näiden lisäksi Maskussa järjestetään avoterapiana mm. neuropsykologista kuntoutusta ja toimintaterapiaa. Avoterapiakäynneille voi tulla joko itse maksaen tai hakea niille maksusitoumusta Kelasta tai hyvinvointialueelta.
Artikkelin asiantuntijat
Alar Kaskikallio
neuropsykologi
Perehdy syvemmin kognitiivisiin haasteisiin työelämässä
Opas on tarkoitettu sairastuneille sekä työkyvyn tukemisen ja työllistämisen ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat asiakkaita, joilla on kognitiivisia oireita. Tämä opas on tehty osana Neuroneuvomo-hanketta (Neuroliitto, Liikehäiriösairauksien liitto ja Aivovammaliitto).
Kognitiiviset oireet työelämässä -opas »Tutustu aikuisten moniammatilliseen yksilökuntoutukseen
Tartu ainutlaatuiseen mahdollisuuteen keskittyä vain itseesi ja omiin tarpeisiisi.
Moniammatillinen yksilökuntoutus »Hae Maskuun Oma väylä -kuntoutukseen
Oma väylä on sinulle, joka kaipaat tukea opiskeluihin tai työelämään sekä sosiaalisiin taitoihin tai elämänhallintaan.
Oma väylä -kuntoutus »Lue lisää asiantuntija-artikkeleja
Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa työskentelee kymmeniä neurologisen kuntoutuksen asiantuntijoita. Lue myös muita mielenkiintoisia artikkeleja.
Asiantuntija-artikkelit »