Kipu koskettaa lähes kaikkia jossain elämänvaiheessa, mutta pitkäkestoisena tai kroonisena se voi vaikuttaa laajasti koko elämään. Tällöin kipukuntoutuksen keskiössä voi olla arjessa pärjääminen, pystyvyyden tunne ja elämänlaadun parantuminen. Kivunhallinta on keskeinen osa myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutusta, ja sen tavoitteena voi olla vähentää kipua, parantaa liikkuvuutta ja lihasvoimia sekä ennaltaehkäistä kivun pitkittymistä.

Moniammatillista tukea yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti

Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa kipukuntoutusta lähestytään moniammatillisesti. Kuntoutus perustuu yksilölliseen suunnitelmaan, joka huomioi niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät – eli koko ihmisen tilanteen. Osalla työntekijöistä on koulutuksin hankittua erityisosaamista kivusta.

– Esimerkiksi fysioterapeuteillamme on koulutustaustaa muun muassa psykofyysisen fysioterapian ja kivun moniammatillisen hoidon parista, kertoo fysioterapeutti Anni Rantala.

– Lisäksi osaamista löytyy faskiakäsittelystä, autonomisen hermoston säätelyn tukemisesta sekä erilaisista kehon ja mielen yhteyttä vahvistavista menetelmistä. Myös allasterapia on monelle kuntoutujalle tärkeä keino palauttaa toimintakykyä turvallisesti.

Faskiakäsittely on hoitomuoto, jossa pyritään vapauttamaan lihaskalvojen eli faskioiden jännityksiä manuaalisin tekniikoin, kuten hieronnalla ja venytyksillä. Autonomisen hermoston säätelyä voidaan harjoittaa monin eri tavoin, muun muassa hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksilla.

Kiputyypillä on kuntoutuksen ja hoidon kannalta iso merkitys

Maskuun yksilökuntoutukseen hakeutuvilla kipu voi liittyä esimerkiksi neurologiseen sairauteen, vammaan tai muuhun pitkäaikaissairauteen. Kipu voi myös olla yksi ensimmäisiä oireita ennen diagnoosia, kuten usein tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteydessä.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla kipuun voidaan vaikuttaa tehokkaasti kuntoutuksella. Säännöllinen, yksilöllisesti suunniteltu liikunta auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta, vahvistamaan lihaksia ja vähentämään kipua pitkällä aikavälillä. Myös erilaiset apuvälineet ja toimintaterapeuttiset ratkaisut voivat helpottaa arkea.

– Erityisesti kroonistuessaan kipu voi vaikuttaa lähes kaikkeen – uneen, liikkumiseen, mielialaan ja ihmissuhteisiin. Usein kipu alkaa rajoittaa arkea niin, että ihminen voi joutua luopumaan itselleen tärkeistä asioista, kuten harrastuksista, työstä tai sosiaalisista kontakteista, kuvailee kuntoutuspsykologi Sanna Lyly-Heikkilä, joka on käynyt kivun psykologian asiantuntijakoulutuksen.

– Tällöin kuntoutuksen tavoitteena on pysäyttää tämä kierre ja etsiä yhdessä keinoja ja soveltuvia mukautuksia, joilla voi palata takaisin itselle merkityksellisiin toimintoihin kivusta huolimatta.

Kuntoutuksessa edetään pienin askelin kohti tavoitteita. Jos kipu on vienyt mahdollisuuden tavata ystäviä tai käydä yksin kaupassa, voidaan kuntoutuksessa harjoitella ensin kevyempiä tapoja osallistua ja olla mukana. Pienet onnistumiset tuovat pystyvyyden kokemuksia ja rakentavat itseluottamusta sekä luottamusta omaan kehoon.

Rinnalla kulkemista ja kuulluksi tulemista

Moni kipukuntoutuja on kulkenut pitkän tien terveydenhuollon vastaanotolta toiselle ja saattanut kokea, ettei hänen kipuaan ole otettu vakavasti. Maskussa jokainen kohdataan kokonaisuutena ja hänen kokemuksensa otetaan todesta.

– Yksi tärkeimmistä asioista on se, että ihminen tulee kuulluksi. Että joku pysähtyy hänen kanssaan miettimään, miten tästä eteenpäin, Lyly-Heikkilä mainitsee.

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on turvallinen paikka, jossa kipu otetaan vakavasti ja jossa halutaan auttaa jokaista löytämään omat keinonsa hyvään elämään – kivusta huolimatta tai siitä vapautuen.

Artikkelin asiantuntijat