Maskun neurologiseen kuntoutuskeskukseen voi tulla omalla kustannuksella, esimerkiksi fysioterapiaan ennaltaehkäisevästi tai pienemmän haasteen vuoksi. Kuntoutuksen voi myös maksaa jokin taho kuten Kela, hyvinvointialue, työterveys tai vakuutusyhtiö. Silloin ”haetaan kuntoutusta”, eli maksusitoumusta kuntoutukselle.

Maksusitoumus voi kuulostaa byrokraattiselta, eikä ihme. Maksusitoumuksiin liittyy useita eri tahoja, hakemuksia ja ehtoja, eikä kokonaisuus ole aina helppo hahmottaa edes ammattilaiselle. Asiakkaan näkökulmasta sairaus tai vamma vaikeuttaa arkea, ja samaan aikaan askeleet avun saamiseen tuntuvat epäselviltä ja haasteellisilta.

Mistä apua sitten haetaan? Ja kuka siitä maksaa?

– Ensimmäiseen kysymykseen on helpompi vastata kuin toiseen. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ottamalla yhteyttä hoitavaan tahoon, huomauttaa kuntoutuskeskuksessa vuosikymmeniä hakuprosessien parissa työskennellyt Anne Huuskonen.

Hakupolku ei ole välttämättä suoraviivainen

Kerro haasteistasi hoitavalle taholle. Lääkärin tehtävänä on arvioida, miten asiassa edetään. Monessa tapauksessa hän ohjaa hakemaan kuntoutusta ensin Kelasta. Kela voi myöntää kuntoutusta Maskuun esimerkiksi moniammatillisena yksilökuntoutuksena, sairausryhmäkohtaisina kursseina tai avoterapioina.

Jos Kela ei myönnä kuntoutusta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä voi siirtyä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue voi myöntää avoterapioita, kuten fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta.

– Joskus kuntoutus alkaa yhden tahon järjestämänä ja jatkuu toisen vastuulla. Ei ole olemassa yhtä oikeaa reittiä, jota kaikkien pitäisi kulkea. Saattaa olla, että ensin tie vie terveyskeskuksen fysioterapiaan ja siellä tehdään toimintakyvyn arviota, jonka pohjalta mietitään tarpeet jatkokuntoutukselle, kertoo avokuntoutuksen koordinaattori Sanna Toivonen.
Myös vakuutusyhtiöt ja työterveyshuolto voivat myöntää maksusitoumuksia moniammatilliseen yksilökuntoutukseen tai avoterapioihin, mutta palvelut ja hakukäytännöt vaihtelevat vakuutus- ja työterveyssopimusten mukaan, eikä yhtä selkeää mallia ole.

Vaikeinta on oman tilanteen sanoittaminen

Yksi koko hakuprosessin haastavimmista kohdista on oman tilanteen kuvaaminen. Kelan hakemuksessa tulee kertoa omin sanoin, miten sairaus tai vamma vaikuttaa arkeen.

– Toimintakyvyn kuvaus on usein se kaikkein haastavin kohta. Moni keskittyy yhteen näkyvään ongelmaan, kuten liikkumiseen, vaikka haasteita voi liittyä myös esimerkiksi jaksamiseen, muistiin tai arjen hallintaan, Huuskonen kertoo.

Hän neuvoo täyttämään hakemuksen ensin rauhassa itse ennen lääkärin tapaamista ja pohtimaan kunnolla, missä kaikissa tilanteissa arki on vaikeutunut. Hakemus on hyvä näyttää lääkärille, joka voi käyttää sitä apunaan omaa suositusta laatiessaan.

– Hakemusta ei kannata täyttää kiireessä. Päätökset tehdään hakemuksessa ja lääkärinlausunnossa kuvattujen toimintakyvyn rajoitteiden ja kuntoutuksen tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Älä koskaan tiivistä tilanpuutteen vuoksi, vaan jatka mieluummin erilliseen liitteeseen, Huuskonen korostaa.

Entä jos maksusitoumusta ei saa?

Joskus Kela hylkää hakemuksen, mikä voi tuntua turhauttavalta. Tilanne ei kuitenkaan automaattisesti pääty siihen. Usein seuraava askel on palata takaisin hoitavan tahon luo ja arvioida tilannetta uudelleen.

– Jos Kela hylkää hakemuksen, se ei tarkoita, että kuntoutuksen tarve olisi kadonnut. Silloin kannattaa olla uudelleen yhteydessä hoitavaan tahoon. Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää kuntoutusta, jos hyvinvointialueen lääkäri on jo kertaalleen todennut kuntoutustarpeen Kelaan toimitetussa lääkärinlausunnossa, muistuttaa kuntoutuspäällikkö Katariina Valliluoto.
Silti kaikki eivät jaksa viedä asiaa eteenpäin.

– Tämä on se kohta, jossa osa luovuttaa. Prosessi voi tuntua raskaalta, jos tuntuu, että joutuu aloittamaan uudelleen, Valliluoto pohtii.

Kuntoutukseen voi tulla myös omalla kustannuksella

Kun haaste on vielä pieni tai apua halutaan ennakoivasti, voi esimerkiksi avoterapioihin tulla myös itse maksaen. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus toteuttaa fysioterapiaa ja toimintaterapiaa myös kotikäynteinä 20 kilometrin säteellä kuntoutuskeskuksesta. Näistä kotikäynneistä on tällä hetkellä mahdollista saada 35 % kotitalousvähennys terapeutin tekemän työn osuudesta.

– Jos kyse on sairaudesta tai vammasta, kannattaa aina ensisijaisesti hakea maksusitoumusta. Silloin yhteiskunnan pitäisi tukea kuntoutusta, Huuskonen korostaa.

Osa asiakkaista myös yhdistää eri tapoja.

– Jotain kuntoutusta voidaan saada maksusitoumuksella, mutta sitä täydennetään tarvittaessa omalla kustannuksella, Sanna Toivonen sanoo.

Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel

Vaikka järjestelmä voi tuntua monimutkaiselta, asiakkaan ei tarvitse selvitä siitä yksin. Riittää, että tunnistaa avun tarpeen ja ottaa yhteyttä.

– Ensimmäisenä kuntoutushaussa otetaan yhteys hoitavaan tahoon, kuten terveyskeskukseen, erikoissairaanhoitoon tai työterveyshuoltoon, jossa tilannetta arvioidaan yhdessä. Ja kun toimintakyvyn haasteet on kuvattu hyvin ja tavoitteet mietitty kunnolla, ollaan jo pitkällä, Anne Huuskonen kiteyttää.

Artikkelin asiantuntijat