Tarja Huilla
toimintaterapeutti
Kirjoittaja: Anette Haaristo
Julkaistu: 26.8.2025
Tuntuvatko aivot joskus ylikuumentuneilta? Onko vaikea muistaa, mitä olit juuri tekemässä? Nykyarki on täynnä keskeytyksiä, jatkuvaa viestivirtaa ja ärsykkeitä. Puhelin piippaa, sähköposti kilahtaa ja uudet tehtävät vaativat huomiota ennen kuin edelliset on saatettu loppuun. Ylikuormitus on monelle arkipäivää.
Hektinen arki voi jo itsessään aiheuttaa tilapäisiä muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia tai tunnetta siitä, että ajatukset eivät pysy kasassa.
– Kognitiivinen kuormitus on vähän kuin mentaalinen akku, joka kuluu päivän mittaan. Jos ärsykkeitä ja muistettavaa on liikaa, akku tyhjenee nopeammin, kuvailee kuntoutuskeskuksen neuropsykologi, Alar Kaskikallio.
Kun päälle lisätään neurologinen sairaus, kuten MS-tauti tai aivovamma, neurokirjon piirteitä kuten ADHD tai autismikirjo, tai elämäntilanteesta johtuva pitkäaikainen stressi tai väsymys, tyhjenee akku tavallista helpommin. Myös fyysiset sairaudet, uupumus tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa kognitiiviseen kuormitukseen ja arjessa selviytymiseen.
Oli kyse sitten tiedon käsittelyn vaikeudesta, aloittamisen tahmeudesta, unohtelusta tai keskittymisen pätkimisestä, erilaisia apukeinoja on tarjolla. Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa näitä haasteita ratkotaan päivittäin. Moniammatillisella henkilöstöllä on syvällistä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat aivojen kuormittumiseen eri elämäntilanteissa.
Pidä viikon ajan kirjaa tilanteista, joissa tapahtui virhe tai unohdus. Milloin se tapahtui? Mitä oli tekeillä? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Listan avulla tunnistat toistuvat kuormitustilanteet ja saat lisää itseymmärrystä. Myös läheiset voivat auttaa tilanteiden havaitsemisessa.
Kun haasteet alkavat hankaloittaa elämää, kannattaa hakea ulkopuolista tukea. Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa arkea tarkastellaan moniammatillisesti: asiakkaan tilanteeseen voivat paneutua kuntoutuspalvelusta riippuen mm. neuropsykologi, psykologi, toimintaterapeutti ja sosionomi. Kuntoutuksessa arvioidaan tilannetta tarkemmin, tarjotaan ohjausta ja harjoituksia sekä tukea uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotossa. Myös vertaistuki on monelle tärkeä osa kuntoutusta.
– Kuntoutuksessa ei etsitä ihmisestä vikaa, vaan hänen vahvuuksiaan, Kaskikallio ja Huilla huomauttavat lähes yhteen ääneen.
– Niiden kautta lähdetään yhdessä hakemaan uusia keinoja arjessa selviämiseen.
Kuntoutuskeskuksessa järjestetään moniammatillista yksilökuntoutusta henkilöille, joilla on neurologinen sairaus tai vamma, tuki- tai liikuntaelinsairaus, reumasairaus tai yleissairaus. Kelan Oma väylä -kuntoutus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille, joilla on autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (ent. Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD tai ADD), ja joka tarvitsee tukea opintoihin tai työelämään.
Näiden lisäksi Maskussa järjestetään avoterapiana mm. neuropsykologista kuntoutusta ja toimintaterapiaa. Avoterapiakäynneille voi tulla joko itse maksaen tai hakea niille maksusitoumusta Kelasta tai hyvinvointialueelta.
Tarja Huilla
toimintaterapeutti
Alar Kaskikallio
neuropsykologi
Perehdy syvemmin kognitiivisiin haasteisiin työelämässä
Opas on tarkoitettu sairastuneille sekä työkyvyn tukemisen ja työllistämisen ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat asiakkaita, joilla on kognitiivisia oireita. Tämä opas on tehty osana Neuroneuvomo-hanketta (Neuroliitto, Liikehäiriösairauksien liitto ja Aivovammaliitto).
Kognitiiviset oireet työelämässä -opas »Tutustu aikuisten moniammatilliseen yksilökuntoutukseen
Tartu ainutlaatuiseen mahdollisuuteen keskittyä vain itseesi ja omiin tarpeisiisi.
Moniammatillinen yksilökuntoutus »Hae Maskuun Oma väylä -kuntoutukseen
Oma väylä on sinulle, joka kaipaat tukea opiskeluihin tai työelämään sekä sosiaalisiin taitoihin tai elämänhallintaan.
Oma väylä -kuntoutus »Lue lisää asiantuntija-artikkeleja
Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa työskentelee kymmeniä neurologisen kuntoutuksen asiantuntijoita. Lue myös muita mielenkiintoisia artikkeleja.
Asiantuntija-artikkelit »