Moniammatillinen neurologinen kuntoutus asuu Maskussa

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on erikoistunut neurologisten sairauksien ja vammojen kuntoutukseen. Kuntoutuskeskuksen henkilökunnan laaja-alainen ja monipuolinen erityisosaaminen sekä nykyaikaiset menetelmät ja laitteet antavat parhaat valmiudet siihen, että neurologinen kuntoutus on Maskussa huippuluokkaa.

Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen palvelut on tarkoitettu sekä vastasairastuneille että pidempään sairastaneille. Erityisosaamisemme piiriin kuuluvat esimerkiksi:

  • MS-tauti
  • harvinaiset neurologiset sairaudet
  • aivo- ja selkäydinvammat
  • aivoverenkiertohäiriöt (AVH)
  • Parkinsonin tauti
  • lihassairaudet kuten ALS
  • Myasthenia gravis
  • CP-vamma
  • epilepsiat esim. PME

Neurologinen kuntoutus on aina sovitettava kuntoutujien erilaisiin oireisiin ja elämäntilanteisiin sekä etenevissä sairauksissa sen eri vaiheisiin. Siksi kuntoutuksen toteutustapoja on useita.  Maskussa jokaiselle kuntoutujalle laaditaan henkilökohtainen kuntoutusohjelma asiantuntijoiden tekemän perusteellisen tilannearvion pohjalta.

Mitä on neurologinen kuntoutus?

Neurologinen kuntoutus on pohjimmiltaan oppimista. Jos yhdellä aivojen alueella on toimintahäiriöitä, voivat toiset aivojen alueet oppia hoitamaan vaurioituneen alueen aiemmin ohjaamia toimintoja.

Keskushermostoa vaurioittavat sairaudet ja vammat aiheuttavat hyvin monimuotoisia oireita. Oireiden laatu ja vaikeusaste riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja tai selkäydintä vauriot sijaitsevat ja kuinka laajoja ne ovat.

Tavallisia neurologisia oireita ovat esimerkiksi

  • ajattelun, muistin ja tunne-elämän häiriöt
  • lihasheikkous
  • liikkeiden säätelyn häiriöt, kuten vapina, ataksia tai tasapainohäiriöt
  • kivut
  • virtsarakon ja suolen toimintahäiriöt.

Etenevissä sairauksissa oireiden hallintaa ja itsehoitoa on tärkeää opetella jo sairauden varhaisvaiheessa, ennen kuin sairaus uhkaa laajemmin työ- ja toimintakykyä. Kuntoutustarve ei kuitenkaan rajoitu pelkästään sairastumisen alkumetreille. Erityisesti kuntoutus on tarpeen elämäntilanteen muuttuessa ja sairauden aiheuttaessa uusia haasteita toimintakyvylle ja osallistumiselle.

Onnistuneen kuntoutuksen lähtökohta on lähettävän lääkärin kanssa laadittu kuntoutussuunnitelma, johon on kirjattu sairauden aiheuttamat haitat ja tavoitteet niiden minimoimiseksi. Jos lääkäri suosittelee yksilöllistä laitoskuntoutusta, on hyvä tarkastaa että kuntoutussuunnitelmassa on suositus nimenomaan neurologisen linjan kuntoutuksesta, silloin kuntoutuja ohjautuu paikkaan, jossa on neurologisten oireiden erityisosaamista.

Kuntoutuskurssit ja moniammatillinen yksilökuntoutus antavat tilaisuuden keskittyä itseen

Laitoskuntoutus niin kuntoutuskurssilla kuin moniammatillisella yksilökuntoutusjaksolla on intensiivinen ja kokonaisvaltainen kuntoutusmuoto. Päivittäinen ohjelma sisältää tavallisesti 4–5 tuntia aktiivista ohjattua harjoittelua. Tämän lisäksi kuntoutuspäivään sisältyvät omatoimiset harjoitteet, kuntouttavan hoitotyön yhteydessä opeteltavat itsehoidon toimenpiteet sekä muuhun toimintaan ja ohjelmaan osallistuminen. Vaikka ohjelma on tiivis, kuntoutusjaksoilla on tärkeää, että myös kuntoutujan jaksamisen rajat osataan huomioida.

Laitoskuntoutusjaksolla tapahtuvan aktiivisen uusien toimintatapojen harjoittelun mahdollistavat rauhallinen ympäristö, kuntoutujan tarpeiden mukainen päivittäisissä toimissa avustaminen, monipuolinen ravinto, majoittuminen esteettömissä tiloissa sekä mahdollisuus käyttää ja kokeilla uusimpia kuntoutusvälineitä ja -laitteita. Yöpyessään kuntoutuskeskuksessa kuntoutujan on helppo keskittyä itseensä, omaan tilanteeseensa ja omiin kuntoutushaasteisiinsa arjen pyörittämisen häiritsemättä. Ympärivuorokautinen oleminen voi myös tuoda esiin sellaisia toimintakyvyn haasteita, jotka eivät muutoin tulisi ilmi. Toiminnan arvioinnin lisäksi kuntoutujan asuminen kuntoutuskeskuksessa mahdollistaa kuntoutuksen nivomisen näiden arkisten toimintojen yhteyteen.

Laitoskuntoutusjakson kesto vaihtelee tyypillisesti viidestä vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Sopeutumisvalmennuskurssi on tavallisesti lyhytkestoinen, vajaan tai reilun viikon kestoinen kuntoutusjakso, jonka tavoitteena on sairauden ja muuttuneen tilanteen kanssa sinuiksi tuleminen. Kuntoutuskurssit muodostuvat yleensä kahdesta tai useammasta intensiivisestä osuudesta. Kuntoutuskurssin tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Sekä sopeutumisvalmennus- että kuntoutuskursseilla ohjelma painottuu ryhmämuotoiseen kuntoutustoimintaan ja vertaistuen merkitys on keskeinen.

Moniammatillinen yksilökuntoutus toteutuu pääsääntöisesti muutaman viikon kestoisena ja usein kahteen osaan jaksotettuna. Yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla noin puolet kuntoutusohjelmasta on yksilöllistä, mm. tilannearvioita, uusien toimintatapojen harjoittelua ja tarvittaessa verkostoneuvotteluja kuntoutustavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisiin tahoihin. Yksilöllisen ohjelman lisäksi kuntoutusjaksoon sisältyy moniammatillisesti ohjattuja ryhmiä, liikuntaa, toiminnallisia ryhmiä sekä keskusteluryhmiä. Kuntoutusjakson intensiivisyyttä tukevat jaksojen välille annettavat välitehtävät, joiden tarkoituksena on kuntoutusjaksolla opittujen uusien toimintatapojen siirtyminen arkeen. Osaan kuntoutusjaksoista on mahdollista liittää omaisen osuus tai kotikäynti, jotka tavallisesti edistävät kuntoutustavoitteiden saavuttamista.

Moniammatillinen kuntoutus kohentaa elämänlaatua, omatoimisuutta ja sairaudesta koettua haittaa. Suomalaisten selvitysten mukaan kuntoutujat arvostavat laitoskuntoutuksessa erityisesti mahdollisuutta vertaistukeen, osaavan moniammatillisen työryhmän tilannearvioita sekä ohjausta erilaisten toimintatapojen ja apuvälineiden käyttöön.

Lähde: Duodecim Kuntoutuminen [julkaisematon] 4b ”Laitoskuntoutus” Hämäläinen Päivi, Pekkonen Mika, Peurala Sinikka (aakkosjärjestys)

Moniammatillinen kuntoutus ja vertaistuki toteutuvat Maskussa

Moniammatillinen yhteistyö on helposti toteutettavissa laitoskuntoutuksen yhteydessä, jolloin koko työryhmä löytyy saman katon alta. Moniammatillisessa kuntoutuksessa voidaan selvittää ja etsiä ratkaisuja sellaisiin arjen osallistumisen esteisiin, joiden ymmärtämiseen vaaditaan useamman kuntoutuksen ammattilaisen osaamisen yhdistämistä.

Kuntoutujan tarpeet määrittelevät hänen kanssaan työskentelevän työryhmän kokoonpanon. Kuntoutuja on alusta asti aktiivinen osa kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta. Tavoitteenasettelussa huomioidaan myös kuntoutujan elämäntilanne, voimavarat, elinympäristö sekä elämänvaiheen tai -muutosten synnyttämät ajankohtaiset tarpeet. Kuntoutuja täsmentää työryhmän tuella kuntoutukseen lähettäneen tahon muotoilemat tavoitteet omaan elämäänsä kytkeytyviksi selkeiksi tavoitteiksi. ”Työ- ja toimintakyvyn tukeminen” tai ”arkiselviytymisen paraneminen” tarkentuvat esimerkiksi muotoon ”kykenen osa-aikaiseen työhön uusien toimintatapojen avulla” tai ”kykenen käymään omatoimisesti WC:ssä hienoisten kodinmuutostöiden jälkeen”. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan moniammatillisen työryhmän yhteistyötä. Tarpeen voivat olla esimerkiksi

  • Lääkärit; Kuntoutuskeskuksessa työskentelee useita neurologian erikoislääkäreitä, joilla on kuntoutuksen erityispätevyys. Tarvittaessa saatavilla on myös muiden erityisalojen konsultaatioita.
  • Kuntouttava hoitotyö; Kuntoutuskeskuksessa on vahva sairaanhoidollinen osaaminen. Erityisasiantuntemusta löytyy mm. lääkehoidosta, kivunhoidosta, ravitsemuksesta ja jalkahoidosta sekä vaikeavammaisten päivittäin tarvitsemasta vaativasta avustuksesta esimerkiksi ravitsemuksessa ja hygieniassa. Sairaanhoitajat vetävät myös ryhmiä ja luentoja.
  • Uroterapia; Uroterapeuttimme on erikoistunut virtsarakon- ja suolentoiminnanhäiriöiden hoitoon ja hänellä on myös seksuaalineuvojan pätevyys.
  • Fysioterapia; Fysioterapeuttimme hallitsevat mm. Bobath-terapian, psykofyysisen fysioterapian, sähköstimulaation ja kinesioteippauksen. Joukossa on myös seksuaalineuvojia ja lantionpohjahoitoon erikoistuneita fysioterapeutteja. Kuntoutuskeskuksessa on mahdollisuus kokeilla erilaisia apuvälineitä ja tukia. Lisäksi käytettävissä ovat SOLIA -apuvälinetoiminnan soveltavan liikunnan ja erityisliikunnan apuvälineet.
  • Lymfaterapia; Lymfaterapia elvyttää imusuonten toimintaa, vähentää turvotusta, lievittää kipua ja rentouttaa. Lymfaterapiassa käytetään keveää rytmikästä otetekniikkaa. Lymfaterapeuttina toimii kuntohoitaja.
  • Voice massage; Voice Massage -terapia on hengitykseen ja äänentuottoon osallistuvien lihasryhmien käsittelyä klassisen hieronnan ottein. Lisänä voidaan käyttää hengitysharjoituksia ja venytysliikkeitä. Voice massage -terapeuttina toimii kuntohoitaja.
  • Toimintaterapia; Toimintaterapian keskiössä on kuntoutujan toimintamahdollisuuksien arviointi itsestä huolehtimiseen, asioimiseen ja kotielämään sekä vapaa-aikaan liittyen. Toimintaterapeutit tekevät apuväline- ja kodinmuutostöiden tarpeen arviointia, toiminnallisten taitojen ja valmiuksien arviointia sekä yläraajojen toimintakyvyn arviointia ja harjoittamista.
  • Neuropsykologia; Kuntoutuskeskuksessa on mahdollisuus yksilöllisiin neuropsykologisiin tutkimuksiin, ohjaukseen ja kuntoutukseen. Neuropsykologi vetää myös ryhmiä ja pitää luentoja. Välitehtävät, verkostoyhteistyö ja viestit kuntoutujan läheisille ovat osa kuntoutusprosessia.
  • Psykologia; Kuntoutuskeskuksen psykologit toteuttavat psykologista yksilötyöskentelyä sekä vetävät pienryhmiä ja pitävät luentoja. Psykologien toimintaan kuuluvat sairauteen liittyvien elämänmuutosten ja kriisien käsittely, itsestä huolehtimisen ja elämänhallinnan tukeminen, kuntoutujan ja läheisten ohjaus ja neuvonta. Menetelminä ovat mm. ratkaisukeskeinen psykoterapia, hypnoositerapia.
  • Puheterapia; Puheterapeutin alaa ovat puheterapeuttinen yksilöllinen tutkimus, nielemisen, puheen, kielen, kommunikaatiotaitojen, ääntöhengityksen ja äänen kuntoutus sekä korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Puheterapeutti vetää myös ryhmiä ja pitää luentoja.
  • Ravitsemusterapia; Ravitsemusterapeutti ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Ravitsemusterapeutti neuvoo myös erityisruokavalioissa.
  • Sosiaalityö; Sosiaalityön tavoitteena on kuntoutujien sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja toimeentulon turvaaminen. Tavoitteeseen pyritään sosiaaliturvan, kuntoutuksen ja palvelujen järjestämisellä, asiakkaiden ohjauksella ja neuvonnalla sekä yhteistyöllä omaisten ja viranomaisverkoston kanssa. Kuntoutussosiaalityöntekijät vetävät myös pienryhmiä ja luentokeskusteluja.

Kuntoutusohjelmaa toteutetaan sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Tavoitteiden saavuttamista tukee usein myös ryhmissä ja vapaa-ajalla saatu vertaistuki. Toisen samassa elämäntilanteessa olevan henkilön kohtaaminen voi tuottaa ahaa-elämyksiä erilaisista toimintavoista ja vahvistaa tunnetta, että sairauden kanssa pärjää.

Laitoskuntoutusjakson aikana opitut asiat ja suunnitellut toimenpiteet on tarkoitus viedä mukana arkeen ja panna siinä käytäntöön. Moniammatillisen työryhmän jäsenet ovat tarvittaessa yhteydessä kuntoutujan kotipaikkakunnan toimijoihin esimerkiksi työpaikalle ja työterveyshuoltoon tai sosiaalitoimeen.

Logo